RKP ja Vihreät – velkapuolueet?

Hallitusvastuussa Ruotsalainen kansanpuolue ja Vihreät ovat suurimmat velanottajat. Heidän osuutensa on nyt 80 miljardia euroa, mikä on 4/7 osaa Suomen nykyisestä Suomen 140 miljardin velasta. Velka oli pienimmillään 2008, jolloin se oli 54 miljardia euroa, 28 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Vuodesta 2008 Keskusta ja kokoomus vetoisissa hallituksissa velka lähti jyrkkään kasvuun ja vuoteen 2011 mennessä se nousi 80 miljardiin euroon. Taustalla vaikutti kansainvälinen finanssikriisi ja sitä seurannut syvä talouden taantuma. Velanotto jatkui edelleen voimakkaana, koska hallitukset paikkasivat alijäämäisiä budjettejaan lisävelanotolla 5-6 miljardia vuodessa. Kokoomuksen siirtyessä pääministeripuolueeksi 2012 velka kasvoi 95 miljardiin 2014 ja Stubbin lyhyenä pääministerikautena velka saavutti täyden 100 miljardia. Pääministeri Sipilä ja valtionvarainministeri Orpo onnistuivat taittamaan velkaantumista ja tulokseksi tuli 105 miljardia euroa. Se oli lähes puolet Suomen bruttokansantuotteesta. Velkaa otettiin ja odotettiin, että tulossa oleva nousukausi hoitaa velat. Nousukautta ei ole tullut.

Ennen koronaa Kokoomuksen velkasaldoksi ehti tulla 50 miljardia euroa. Silloin RKP:n ja Vihreiden saldo oli 45 miljardia. Keskustan ja sosialidemokraattien velanottointo jäi näihin nähden kovin vaatimattomaksi, keskustalla alle 35:n ja sosialidemokraateilla alle 20 miljardin euron (2018).

Marinin hallituksen ensimmäisenä vuonna velkaa otettiin lisää 25 miljardia euroa. Tälle lainanotolle oli kuitenkin korona-pandemian pohjalta selvät perusteet.  Hallitus onnistui siinä mielessä, että Suomi oli yksi vähiten velkaa koronan vuoksi ottaneista maista EU:ssa.

Nyt, Marinin hallituksen ajan ollessa lähestymässä loppuaan, on Suomella velkaa 140 miljardia euroa. Velkasaldo on kasvanut neljän vuoden aikana 35 miljardia ja on 72 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin velkasuhde on selvästi korkeampi kuin EU:n ylärajaksi määritelty 60 prosenttia. Hallituksen mittavaa velanottoa selittävät mm. koronakriisi, Ukrainan sota ja energiakriisi.

Nykysukupolvi on nauttinut teollisuuden tuomasta hyvinvoinnista, mutta siirtääkö se velan lisäksi muut ongelmat, etenkin ilmastopäästöjen haittakustannukset, nuorten sukupolvien maksettaviksi? Samalla nuorten eläkeikää on nostettu.

Ilmaston lämpenemisen vähentämiseksi tarvittavat toimet vaativat rahaa. Ja etenkin rahaa tarvitaan hyvinvointivaltion säilyttämiseksi.

Eniten velkaa hallitusvastuussa ovat olleet ottamassa Ruotsalainen kansanpuolue ja Vihreät. Vihreitä luonnollisesti kiinnostaa luonto ja sen pelastaminen, eikä heiltä voi odottaa talousasioiden tuntemusta. Kuitenkin ilmasto-ongelmien hoito tulee vaatimaan hyvää talousasioiden hoitoa ja tuntemusta. Ruotsalaista kansanpuoluetta voi pitää rahapuolueena, jonka johtajilla on varmasti Vihreitä parempi käsitys rahasta ja taloudesta. Etenkin RKP:ltä odottaisi nyt selvitystä siitä, miten se on ajatellut velat hoidettavan.