Miten maksetaan valtionvelka?

Suomen valtionvelka on nyt yli 130 miljardia euroa. Velka oli pienimmillään 2008, jolloin se oli 54 miljardia euroa, 28 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Keskusta ja kokoomus vetoisissa hallituksissa vuodesta 2008 velka lähti jyrkkään kasvuun ja vuoteen 2011 mennessä se nousi 80 miljardiin euroon. Taustalla vaikutti kansainvälinen finanssikriisi ja sitä seurannut syvä talouden taantuma. Velanotto jatkui edelleen voimakkaana, koska hallitukset paikkasivat alijäämäisiä budjettejaan lisävelanotolla 5-6 miljardia vuodessa. Kokoomuksen siirtyessä pääministeripuolueeksi 2012 velka kasvoi edelleen 95 miljardiin 2014. Stubbin lyhyenä pääministerikautena velka saavutti täyden 100 miljardia. Pääministeri Sipilä ja valtionvarainministeri Orpo onnistuivat taittamaan velkaantumista, mutta tulokseksi tuli 105 miljardia euroa, mikä on lähes puolet Suomen bruttokansantuotteesta. Velkaa otettiin ja odotettiin, että tulossa oleva nousukausi hoitaa velat. Nousukautta ei ole tullut.

Ennen koronaa Kokoomuksen velkasaldoksi ehti tulla 50 miljardia euroa. Toisena velanottopuolueena ovat Suomen ruotsalainen kansanpuolue ja vihreät, joiden hallitusvuosina velkaa otettiin 45 miljardia. Keskustan ja sosialidemokraattien velanottointo jää näihin nähden kovin vaatimattomaksi, keskustalla alle 35:n ja sosialidemokraateilla alle 20 miljardin euron.

Marinin hallituksen aikana vuodesta 2019 velkaa on otettu lisää, noin 25 miljardia euroa. Tälle lainanotolle on kuitenkin korona-pandemian pohjalta selvät perusteet ja osa lainamäärästä on edelleen käyttämättä, vaikkakin käytännössä siirtynyt vain myöhempään. Hallitus on onnistunut siinä mielessä, että Suomi on yksi vähiten velkaa koronan vuoksi ottaneista maista EU:ssa.

Nykysukupolvi on nauttinut teollisuuden tuomasta hyvinvoinnista, mutta siirtääkö se velan lisäksi päästöjen haittakustannukset nuorten sukupolvien maksettaviksi? Ilmaston lämpenemisen vähentämiseksi tarvittavat toimet vaativat rahaa. Ja etenkin rahaa tarvitaan hyvinvointivaltion säilyttämiseksi.

Lisäksi tilannetta pahentaa osaltaan se, että valtion omaisuutta on myyty, nettomyyntinä miljardeja euroja. Nuorten eläkeikää on nostettu ja nostetaan vielä lisää. Ja hävittäjätkin pitäisi maksaa…

Kun velkasaldoon otetaan mukaan koronan aikainen velanotto, varsinaiset velkapuolueet ovat Ruotsalainen kansanpuolue ja Vihreä liitto, joiden saldo hallitusvastuussa kasvaa suurimmaksi, 70 miljardiin euroon. On hyvä kysyä - rahanhallinnan osalta näin aluevaalien alla - miten nämä ja muutkin vastuupuolueet ovat ajatelleet velat hoidettavan? Velkaa alkaa nyt olla valtion kahden vuosibudjetin verran. Lisäksi on ne hävittäjien 10 miljardia.