Valokuvan sisältö vaikuttaa kuvan julkaisemisen eettisyyteen

Presidenttiparimme oli pienen lapsensa kanssa seuraamassa urheilutapahtumaa kesäkuussa. Valokuvaaja otti heistä kuvan, joka julkaistiin eri välineissä laajasti. Valokuvasta tehtiin kantelu Julkisen sanan neuvostolle (JSN), koska kuvan katsottiin loukkaavan lapsen yksityisyyttä.

JSN toteaa hurskaasti, että alaikäinen lapsi ei ole julkisuuden henkilö ja painottaa tiedotusvälineiden vastuuta noudattaa alaikäisten osalta erityistä varovaisuutta. Tästä huolimatta JSN antoi julkaisijalle vapauttavan päätöksen (HS 2.9.). Perusteena oli se, että kuva oli kuvattu julkisella paikalla.

Jos tarkastelemme kuvaa visuaalisesti, se on rajattu niin, että sinä näkyy vain presidenttipari ja lapsi heidän keskellään. Kuvan rajaus tekee siitä selkeästi yksityisen kuvan. Se on perhekuva.

Jos kuvassa näkyisi yleisöä enemmän, esimerkiksi koko katsomon osa, jossa presidenttipari on osa laajaa yleisöä, kuvan luonne muuttuisi täysin. Tällöin sitä voitaisiin pitää julkisena.

Kuvan luonnetta ei siis selitä pelkästään se, että se on otettu julkisella paikalla, vaan myös se, mitä kuva pitää sisällään. Julkisellakin paikalla otettu kuva on ahtaasti rajattuna yksityinen.

Lisäksi kyse on lapsen oikeudesta olla tunnistamaton. Juuri tästä syystä niin monet niin julkisuuden kuin ei-julkisuudenkin vanhemmat eivät halua lastensa kuvia tiedotusvälineisiin tai tiedon valtateille. JSN:n perustelu siitä, että lapsen tunnistettavat kasvot eivät loukkaa yksityisyyttä, on kestämätön tältä pohjalta.

Presidenttipari ja lapsi -tapaisten kuvien julkaisu johtaa siihen, että julkisuuden henkilöt suojellessaan lapsiaan esiintyvät julkisuudessa harvemmin. Se ei ole tiedotusvälineiden eikä lapsen etu.