Lapin saamelaisryhmiä uhkaa eriarvoisuus

Saamelaiskysymys on monimuotoinen ja ristiriitainen. Suomessa saamelaiset jakaantuvat alaryhmiin, joista merkittävimmät ovat metsä- ja kalastajasaamelaiset, inarinsaamelaiset sekä porosaamelaiset.

Suomen alueella näistä vanhimpia ovat metsä- ja kalastajasaamelaiset. Heidän pääasiallinen asuinalueensa on Kemijoen latva-alueet ja Inarijärven ympäristö. Alun perin he pitivät poroja kotieläiminä, esimerkiksi pulkan vetäjänä. Poronhoito oli elinkeino, joka tuki metsästystä ja kalastusta.

Metsäsaamelaiset toimivat lapinkylissä, joita he hallitsivat. Talvella asuttiin talvikylässä ja keväästä syksyyn vaellettiin omilla nautinta-alueilla sen mukaan, missä luonnonantimet olivat saatavilla. Lapinkyliä on mainittu jo 1500-luvun veroluetteloissa ja niihin kuului yleensä muutamia kymmeniä saamelaisperheitä.

Toinen saamelaisten merkittävä ryhmä on porosaamelaiset, joita kielensä pohjalta on kutsuttu myös pohjoissaamelaisiksi. Heidän elinkeinonsa oli täyspaimentolaisuus, joka oli alkanut Ruotsissa jo 1500-luvulla. Koska porojen määrä oli suuri, laitumet eivät riittäneet ja paimentolaisuus siirtyi pohjoiseen ja sieltä edelleen itäiseen Ruijaan. Nykyisen Suomen alueelle ensimmäiset porosaamelaiset tulivat jo 1600-luvulla, mutta suuremmassa määrin vasta 1800-luvun loppupuolella.

Porosaamelaisten perheiden poromäärät laskettiin tuhansissa. Talviaikaan porosaamelaiset paimensivat Inarin metsäsaamelaisten alueilla, joilta kesäksi siirryttiin Jäämeren rannikolle.

Metsäsaamelaisista joutuivat kosketuksiin etelästä tulevaan suomalaiseen uudisasutukseen ja kaskenpolttoon. Metsä- ja kalastajasaamelaiset asettuivat, puolustaakseen omia alueitaan, omille tiloilleen pysyvästi. Suomalaisten vaikutuksesta heidän kielensä hävisi.

Saamelaiskysymyksen ydin on se, että pohjoisen rajan takaa vasta 150 vuotta sitten tulleet porolappalaiset haluavat yksin pitää kiinni alkuperäiskansa-asemasta, jonka ulkopuolelle jätetään alueen vanhemmasta väestöstä polveutuvia asukkaita, inarinsaamelaisia ja Kemijoen saamelaisia. Saamelaisryhmien tavoitteet liittyvät omaan taloudelliseen hyvinvointiin: kuka ja ketkä saavat olla vaikuttamassa siihen, miten Lapin asioita hoidetaan ja luonnonvaroja hyödynnetään?

Oikeusministeri mainitsi (Vieraskynä 11.11.2022) ILO:n ja YK:n moitteet saamelaiskäräjälain lykkääntymisestä, mutta varsinaisia ydinkysymyksiä kirjoitus ei mainitse ollenkaan. Ministeri ei mainitse, että saamelaiskäräjien 21 edustajasta yhdeksän ei hyväksynyt esillä olevaa lakiehdotusta. - Lisäksi viisi edustajaa on tehnyt YK:lle vaatimuksen lakiesityksen täytäntöönpanokiellosta ja edellyttää asian käsittelyä YK:n ihmisoikeustuomioistuimessa.

Herää kysymys, tuntevatko suomalaiset poliitikot saamelaisuuden tilannetta ja miten tiedot saamelaisuudesta on välittynyt ILO:lle ja YK:lle?