31.8.2023

Onko JSN pukki kaalimaan vartijana?

Julkisen Sanan Neuvosto järjesti yleisötilaisuuden keskiviikkona Jyväskylän yliopistolla, aiheena ”Toteutuuko todenmukainen journalismi sodan oloissa?” Tilaisuudessa olivat Yleisradion ulkomaanuutisten, Keskisuomalaisen ja Iltalehden sekä JSN:n edustajat.

Journalismin pitäisi olla yhteiskunnan vahtikoira ja edustaa kriittisyyttä sekä herättää keskustelua. Kritiikin kohteena ovat nimenomaan yhteiskunnan eliitti, poliittiset päättäjät ja talouselämän edustajat sekä muut vaikuttajat.

Ylen, Keskisuomalaisen ja Iltalehden puheenvuorot ”todenmukaisuudesta” eivät osoittaneet itsekritiikkiä omaa journalistista toimintaa kohtaan. Samaan tapaan, kuin sitä ei ole harjoitettu sotajournalismissa poliittisia päättäjiämmekään kohtaan. Vahtikoirasta on tullut söpö valkoinen villakoira, joka istuu nätisti.

Tilausuuden järjestäjä, JSN, joka edustaa suomalaisten viestintävälineiden eettistä itsesäätelyelintä ja jonka pitäisi olla eräänlainen moraalinvartija, antoi sivustatukea.

Mutta onko suomalaisen journalismin uutisointi kunnossa, jos kokonaisvaltaisen tiedon saamiseksi Ukrainan sodasta on seurattava ulkomaisia tiedotusvälineitä, esimerkiksi juuri Washington Postia, The New York Timesia, Le Mondea, Guardiania, BBC:ä tai Frankfurter Allgemeinea?

Onko tämä suomalaisten tiedotusvälineiden tyhmyyttä, osaamattomuutta vai harkittua toimintaa?

Puheenvuorojen jälkeen sai esittää kysymyksiä. Ja niitä pari tulikin. Mutta sitten, joku ruskeapaitainen esitti puheenvuorossaan asioita, joita oli tuotu esiin ulkomaisissa tiedotusvälineissä. Puheenjohtaja tulkitsi tämän kommentoinniksi, keskeytti ja painotti, että nyt on kysymysten aika.

Toinen mielenkiintoinen kysymys käsitteli R-sanaa, jota oli käytetty Vladimir Putinista Iltasanomien pakinatyylisessä kirjoituksessa. JSN oli antanut siitä vapauttavan päätöksen ja keskiviikon tilaisuudessa JSN:n puheenjohtaja halusi todeta vain lyhyesti, että ”olisi ollut vaikeaa lähteä puolustamaa Putinin ihmisarvoa”.

Merkitseekö tämä siis sitä, että tiedotusvälineet voivat halutessaan kutsua N-sanalla esimerkiksi Nigerissä ja Gabonissa vallan kaapanneita kenraaleja Abdourahamane Tchiani’a sekä Brice Oligui Nguemaa? Yksittäistapaukset ovat aina vaarallisia, etenkin julkisuudessa. R- ja N-sanat edustavat laajempaa sisältöä kuin yhtä diktaattoria ja ovat nykyisin yksiselitteisesti loukkaavia.

Onko meillä pukki kaalimaan vartijana?