Ontuva parlamentarismi vähentää politiikan uskottavuutta

PARLAMENTARISMI on vallankäytön periaate, jossa hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Eduskunta käyttää valtaa, jonka se on saanut vaaleissa suoraan kansalta. Kansanedustajien tärkein tehtävä on kansan edustajina valvoa sitä, mitä hallitus tekee.

EDUSKUNTAVAALIEN jälkeen Suomessa on pääsääntöisesti muodostettu enemmistöhallitus. Enemmistöhallitus voi toteuttaa käytännössä politiikkaansa täysin itsenäisesti, koska sillä on aina enemmistö eduskunnassa eli eduskunnan luottamus.

Vaikka hallitusryhmittymien sisällä olisi eripuraa, puolue- ja ryhmäkuri pitää huolen siitä, että eduskunnan äänestyksissä hallituksen enemmistö on varmistettu. Jos kansanedustaja ei sopeudu ryhmäkuriin, puolue ei enää seuraavissa vaaleissa tue häntä puolueen ehdokkaana. Enemmistöhallitus on tapa kiertää parlamentarismia vaalien väliaikana.

OPPOSITIO on aina vähemmistönä, eikä sillä ole merkitystä hallituksen asioiden hoidon kannalta. Opposition tekemä välikysymys hallituksen luottamuksen punnitsemiseksi on täysin turha, koska enemmistöhallitus saa aina omiltaan luottamuksensa. Välikysymys on vain poliittista teatteria.

Viimeisin esimerkki tästä on vanhusten huonoon hoitoon liittyvä opposition välikysymys. Varsinaisesta asiasta kaikki – niin opposition kuin hallituspuolueidenkin – kansanedustajat olivat yksimielisiä: vanhustenhoitoa on parannettava.

Itse luottamusäänestyksessä hallituspuolueiden kansanedustajat kuitenkin äänestivät välikysymystä vastaan, ja hallitus sai luottamuksen. Luottamusäänestyksen perusteella vanhustenhoito on siis nykyisen hallituksen aikana ollut hyvässä kunnossa.

Parlamentarismi toimii vain kerran neljässä vuodessa eli silloin, kun muodostetaan uusi hallitus eduskuntavaalien jälkeen. Vaalien välillä kansanedustajat eivät ole vastuussa tekemisistään äänestäjilleen, vaan puolueilleen. Tämä on perustuslain vastaista, koska lain mukaan kansanedustaja on velvollinen noudattamaan oikeutta ja totuutta, eivätkä häntä sido muut määräykset. Puoluekuri tekee kansanedustajista pelkkiä napinpainajia, jotka voitaisiin korvata puolueille vaaleissa annetuilla pistemäärillä – lopputulos olisi sama.

RIITTÄÄKÖ nykyinen neljän vuoden välein toteutuva parlamentarismi hallituksen pohjaksi, vai tarvitaanko parlamentaarista valvontaa myös vaalien välillä? Nykyinen käytäntö syö kansanvaltaa ja ennen kaikkea politiikan uskottavuutta.

Suuriin, edessä oleviin taloutta tasapainottaviin päätöksiin ei riitä enemmistöhallitus, joka äärimmillään ajaa hyvin kapeaa politiikkaa, vaan eduskunnan ja eri puolueiden on laajemmin oltava niiden takana. Myöskään puolueiden sisäisiä ristiriitoja ei pidä peitellä.

Kansanedustajien on käytettävä sitä valtaa, mikä heille perustuslain mukaan kuuluu eduskunnassa.